Katumajärven luonto

Katumajärven luonto on monipuolinen yhdistelmä avovettä, ruovikoita, kalliorantoja ja lintualueita. Järvi tarjoaa elinympäristön runsaalle linnustolle, monipuoliselle kalastolle ja vaihtelevalle vesikasvillisuudelle aivan Hämeenlinnan keskustan tuntumassa.

Kalasto

Katumajärvi on melko hyvä kalavesi. Ahven ja särki muodostavat valtaosan järven kalabiomassasta. Runsastunut ahvenkanta on tasapainottanut kalaston rakennetta merkittävästi, sillä aikaisemmin kalasto oli huomattavan särkikalavaltainen.

Muita järvessä esiintyviä kalalajeja ovat muun muassa lahna, kiiski, salakka, suutari ja hauki. Kuhaa ja siikaa saadaan edelleen, vaikka niitä esiintyi vuoden 2025 koekalastuksessa melko vähän. Muikkukanta on taantunut, mikä on muikulle tyypillistä.

Katumajärveen on vuosien varrella istutettu muun muassa karppia, kirjolohta, siikaa, kuhaa sekä joki- ja täplärapua.

Linnusto

Katumajärvi on paikallisesti arvokas lintuvesi. Sen pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa kaulushaikara, naurulokki, nokikana, mustakurkku-uikku, härkälintu, kuikka, silkkiuikku, laulujoutsen ja ajoittain punasotka.

Järven lähialueilla tavataan myös nuolihaukka. Ruununmyllyjoen ja Kutalanjoen varsilla esiintyy runsaasti yölaulajia, kuten satakieli, luhtakerttunen ja harvinainen viitasirkkalintu.

Hyvä paikka lintujen tarkkailuun on Honkalanrannan luonnonsuojelualueella sijaitseva lintutorni.

Vesikasvillisuus

Katumajärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoituksia vuosina 1989 ja 2003. Kartoitukset on tehty maastotyönä ilmakuvausta apuna käyttäen. Vieraslaji isosorsimoa on kartoitettu vuosina 2019–2024 Vanajavesikeskuksen ja HAMKin opiskelijoiden toimesta.

Järven kaakkois- ja luoteispäitä luonnehtivat hiesuvaltaiset rannat kortteikkoineen ja ruovikoineen. Järven keskivaiheilla on kalliorantoja, joiden kohdalla kasvillisuusvyöhykkeet ovat kapeimmillaan. Moreenirantoja esiintyy eri puolilla järveä.

Katumajärven yleisimmät ilmaversokasvit ovat järvikorte ja järviruoko. Kelluslehtisistä runsaimpia ovat ulpukka ja vesitatar. Sarojen, vesitattaren ja isosorsimon määrä näyttää kasvaneen viime vuosina.

Rehevöitymistä kuvaavia lajeja ovat muun muassa sarjarimpi, kapeaosmankäämi, haarapalpakko, pystykeiholehti, karvalehti ja pitkälehtivita. Katumajärven vesikasvistoon kuuluvat myös esimerkiksi isolumme, katkeravesirikko ja rantaleinikki.

Runsastuneita tulokaslajeja ovat vesirutto ja isosorsimo. Amerikasta Suomeen tuotu vieraslaji isosorsimo on levinnyt myös Katumajärvelle. Kasvirekisterin mukaan lajia on tavattu järvellä jo vuonna 1970.

Rannoilla viihtyvät muun muassa isokierto, purolitukka ja rohtoraunioyrtti.

(Lähde: Heli Jutila & Anniina Simola, JÄRKI-hanke 2005)

Lue lisää isosorsimon torjunnasta: Isosorsimon torjuntahanke

Nisäkkäät ja vieraslajit

Katumajärven rannoilla esiintyy vesi- ja viiksisiippoja sekä pohjanlepakoita. Ruununmyllyn alueelta on löytynyt myös harvinainen ripsisiippa.

Rannoilla esiintyy myös pienpetoja, kuten kettua sekä vieraslajeihin kuuluvia minkkejä ja supikoiria, jotka voivat saalistaa vesilintujen munia ja poikasia.

Honkalanrannan luonnonsuojelualue

Katumajärven pohjoispäässä sijaitseva Honkalanrannan luonnonsuojelualue on rauhallinen luontokohde lähellä Hämeenlinnan keskustaa. Alueella laiduntaa lampaita, ja kohteeseen voi tutustua pitkospuita pitkin.

Luontopolku ja opastaulut kertovat alueen luonnosta ja linnustosta. Lintutornista avautuu näkymä Katumajärvelle, ja alueella on myös laavu ja nuotiopaikka.

Katso Honkalanrannan lintutorni kartalla (karttapaikka.fi)

Näköalakohteet

Järven länsipuolella sijaitseva Mantereenvuori ja itäpuolella sijaitseva Kappolanvuori tarjoavat hienoja näkymiä Katumajärvelle ja sen ympäristöön.