Vesikasvien niitto
Vesikasvien niitto on tärkeä osa Katumajärven hoitoa. Niittojen avulla pidetään ranta-alueet avoimina, parannetaan virkistyskäyttöä ja estetään ruovikoitumista.
Miksi vesikasveja niitetään
Rehevöityneissä järvissä vesikasvillisuus voi lisääntyä nopeasti. Tiheät kasvustot vaikeuttavat uimista, veneilyä ja muuta virkistyskäyttöä ja vähentävät ranta-alueiden monimuotoisuutta.
Vesikasvien niitolla voidaan rajoittaa umpeenkasvua ja pitää ranta-alueet avoimina. Samalla vedestä poistuu kasvimassan mukana jonkin verran ravinteita.
Niitot Katumajärvellä
Vesikasvien niitot ovat olleet pitkään yksi Katumajärven keskeisistä kunnostustoimista. Niittojen tavoitteena on säilyttää järvi viihtyisänä virkistysympäristönä.
Niittoja on tehty yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Kaupunki on teettänyt niittoja erityisesti uimarannoilla ja venevalkamissa, kun taas suojeluyhdistys on toteuttanut niittoja muilla julkisilla ranta-alueilla.
Lisäksi monet ranta-asukkaat ovat teettäneet niittoja omilla rannoillaan.
Mitä hyötyä niitoista on
Niittojen merkittävin hyöty on ruovikoitumisen hillitseminen ja ranta-alueiden virkistyskäytön turvaaminen.
Kun kasvimassa poistetaan vedestä, vähenee myös järveen kertyvän orgaanisen aineksen määrä. Tämä voi osaltaan vähentää pohjan hapenkulutusta ja hidastaa sedimentin kertymistä.
Niittojen toteutus
Vesikasvien niittoja tehdään yleensä loppukesällä, kun kasvit ovat kasvaneet täyteen mittaansa. Katumajärvellä niittoja toteutetaan tarpeen mukaan pahiten ruovikoituneilla ranta-alueilla.
Harmillinen vieraslaji: isosorsimo
Katumajärven ranta-alueilla kasvaa monin paikoin myös isosorsimoa, joka on nopeasti leviävä vieraslaji. Se muodostaa tiheitä kasvustoja syrjäyttää muuta rantakasvillisuutta.
Isosorsimon leviämistä pyritään rajoittamaan poistamalla kasvustoja kesäaikaan, ennen siementen muodostumista.
Katumajärven suojeluyhdistys toteutti syksyllä 2025 järven suurimpien isosorsimokasvustojen poiston koneellisesti kelluvalla kaivurilla. Yhteensä poistettua isosorsimomassaa kertyi 360 tonnia.
Isosorsimon poistossa oli mukana Hämeenlinnan kaupunki. Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta.
Jatkossa torjuntaa tehdään pääasiassa talkootyönä.
Lue lisää isosorsimosta
Isosorsimon koneellinen poisto saatiin päätökseen Katumajärvellä