Hoitokalastus
Hoitokalastuksen avulla vähennetään särkikalojen määrää, parannetaan veden laatua ja vahvistetaan järven luonnollista kalakantaa. Katumajärvellä on poistettu hoitokalastuksella yli 30 tonnia särkikalaa.
Miksi hoitokalastusta tehdään?
Rehevöityneissä järvissä särkikalojen määrä kasvaa usein liian suureksi. Runsas särkikalakanta lisää veden ravinnekuormitusta ja voi heikentää veden laatua.
Hoitokalastuksessa poistetaan erityisesti särkikaloja. Samalla järven ravinnekuormitus vähenee ja petokalojen, kuten hauen ja kuhan, asema vahvistuu. Tämä tasapainottaa kalaston rakennetta ja tukee järven ekologista tilaa.
Hoitokalastus Katumajärvellä
Katumajärvellä hoitokalastusta on tehty järjestelmällisesti vuodesta 2003 lähtien. Kalastuksen tavoitteena on vähentää särkikalojen määrää ja parantaa järven kalaston rakennetta.
Kalastus on toteutettu pääasiassa rysäpyynnillä yhteistyössä Katumajärven kalastusyhdistyksen sekä Hämeenlinnan Kala ja Erä ry:n kanssa.
Hoitokalastuksen ajankohta on huhti- toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kalaa on jaettu ilmaiseksi kaupunkilaisille ja siitä on ilmoitettu Kaupunkiuutisissa.
Tuloksia pitkäjänteisestä työstä
Kahdenkymmenen vuoden aikana järvestä on poistettu yli 30 tonnia pääasiassa särkikalaa. Kalabiomassan poistaminen vähentää myös ravinteiden määrää järvessä, mikä osaltaan parantaa veden laatua.
Kun yksi tonni kalabiomassaa vastaa 6–7 g fosforia ja 25–30 g typpeä, niin järvestä on poistunut kahdenkymmenen vuoden aikana noin 194 kg fosforia ja 820 kg typpeä.
Viime vuosina saalismäärät ovat pienentyneet, mikä voi viitata siihen, että särkikalojen määrä on vähentynyt aiempaan verrattuna.
Kalaston seuranta
Katumajärven kalaston tilaa on seurattu verkkokoekalastuksilla. Vuosina 2007, 2011 ja 2013 tutkimukset osoittivat, että särkikalojen osuus oli suuri ja petokalojen osuus pieni, mikä on tyypillistä rehevöityneelle järvelle.
Hämeen Kalatalouskeskuksen vuonna 2025 tekemän verkkokoekalastuksen mukaan Katumajärven kalasto vastaa nykyisin pääosin karulle tai lievästi rehevöityneelle järvelle tyypillistä rakennetta. Särkikalojen osuus on kuitenkin edelleen suurempi kuin petokalojen, joten kalaston tasapainoa pyritään edelleen parantamaan.
Hoitokalastus jatkuu
Hoitokalastus on pitkäjänteinen kunnostuskeino, jonka vaikutukset näkyvät vähitellen. Toimintaa pyritään jatkamaan myös tulevaisuudessa yhteistyössä paikallisten kalastajien ja vapaaehtoisten kanssa.