Järven tila
Katumajärven tila on parantunut ja kehitys näyttää pääosin myönteiseltä. Järven vedenlaatua ja kuormitusta seurataan säännöllisesti sekä viranomaisten että Katumajärven suojeluyhdistyksen toimesta. Seurannan avulla saadaan ajantasaista tietoa järven tilasta ja voidaan kohdentaa toimenpiteitä sen suojelemiseksi.
Katumajärven tila vuonna 2025
Vuoden 2025 mittaustulosten perusteella Katumajärven tila on kokonaisuutena hyvä, vaikka sen ekologinen luokitus on tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet olivat alhaisella tasolla, mikä on järven kannalta erittäin myönteinen asia.
Syvänteiden happitilanne oli paikoin heikko. Tähän ovat todennäköisesti vaikuttaneet kesän korkeat lämpötilat, sillä lämmin vesi kuluttaa happea tavallista nopeammin.
Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelän mukaan Katumajärven kehitysnäkymät ovat kuitenkin kokonaisuudessaan myönteiset.
Järviveden laadun seuranta
Katumajärven veden laatua on seurattu viranomaisten toimesta jo vuodesta 1962 lähtien. Seuranta perustuu valtakunnalliseen syvännepisteeseen, josta vesinäytteet otetaan.
Mittauksissa tarkastellaan:
pintaveden ravinnepitoisuuksia (fosfori ja typpi)
syvänteiden happipitoisuutta.
Kaikki mittaustulokset tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen Hertta-ympäristöjärjestelmään. Hertta on valtakunnallinen ympäristötiedon tietokanta, johon kootaan esimerkiksi vedenlaatuun liittyviä mittaustietoja.
2000-luvulla seurantaa laajennettiin JÄRKI- ja PAKKA-hankkeiden aikana. Tuolloin järvelle määriteltiin neljä niin sanottua järvipistettä ja ensimmäistä kertaa selvitettiin myös järveen laskevien ojien ravinnepitoisuuksia.
Järviveden omaseuranta
Katumajärven suojeluyhdistys on toteuttanut järviveden laadun omaehtoista seurantaa vuodesta 2021 alkaen. Näytteet otetaan vuosittain elokuun alussa neljältä järvipisteeltä, joista yksi on valtakunnallinen syvännepiste.
Näytteistä analysoidaan:
pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet
happipitoisuus metrin korkeudelta pohjasta.
Näytteenotosta ja analyyseistä vastaa akkreditoitu laboratorio KVVY Tutkimus Oy. Tulokset tallennetaan Hertta-järjestelmään ja julkaistaan Katumajärvi-infossa.
Kartat ja mittaustulokset
Ojavesien ravinnepitoisuusseuranta
Järven ravinnekuormitusta alettiin seurata Järki-hankkeen aikana 1998-2003, jolloin otettiin ensimmäistä kertaa vesinäytteitä järveen laskevista ojista ja selvitettiin järven suurimmat ravinnekuormittajat. Vuodesta 2021 alkaen Katumajärven suojeluyhdistys on vastannut vuosittaisesta ojavesien omaseurannasta.
Ojavesinäytteitä otetaan keväisin virtaamien ollessa suurimmillaan. Seurannassa mitataan kokonaistypen ja -fosforin pitoisuuksia. Seurannassa on mukana on 11 järveen laskevaa ojaa ja hulevesiuomaa, kuten Myllyjoki, Kihtersuonoja, Idänpään hulevesiviemäri, Petäjäharjunoja ja Rauhalanoja sekä useita golfkenttien alueella sijaitsevia ojia.
Tulosten perusteella ojavesien ravinnepitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin järvivedessä, ja pitoisuudet voivat vaihdella huomattavasti ojien välillä. Merkittävin yksittäinen kuormittaja on Myllyjoki (Myllyoja), joka vastaa yli puolesta järven fosfori- ja typpikuormituksesta. Sen suuri vaikutus johtuu ennen kaikkea suuresta virtaamasta.
Seurannan avulla voidaan havaita muutoksia ravinnepitoisuuksissa, kohdentaa kunnostustoimenpiteitä ja arvioida tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi uppopuupuhdistamoiden rakentamisessa.
Vedenkorkeuden seuranta
Katumajärven vedenkorkeutta seurataan Idänpäässä sijaitsevalla automaattimittarilla. Tiedot siirtyvät valtakunnalliseen järjestelmään ja ovat nähtävissä Katumajärvi-infossa.
Palvelussa esitetään:
vedenkorkeuden vuosikäyrä
viikoittainen poikkeama pitkän ajan keskiarvosta (1991–2020).
Automaattimittarin toimivuutta tarkistetaan kuukausittain vertaamalla lukemia Idänpäässä sijaitsevan lattamittarin lukemiin.
Katso Katumajärven ja muiden järvien tämän hetken vedenkorkeus:
Katumajärven vedenkorkeus (syke.fi)
Hämeen järvien vedenkorkeudet (ymparisto.fi)